Tällä hetkellä tykkään paljon tämän blogin kirjoittamisesta ja kuvien ottamisesta. Olen hurahtanut 360° kameraan ja sillä tehtäviin videoihin. Tämä uusin harrastukseni on todella monipuolinen ja soveltuu erityisherkälle minälleni oikein hyvin. Saan suunnitella rauhassa kuvauskohteita. Yleensä niihin liittyvät minulle mieluisat paikat kuten luonto ja vanhat kaupungit. Kuvaaminen on kivaa ja yksinkertaista, kuten 360° kuvien ja videoiden editointikin. Käykää ihmeessä katsomassa tämän sivuston youtube linkin takaa löytyviä 360° luonto- ja matkavideoitani. Tämä on harrastus, joka tukee täysin työpäivistä toipumistani ja kuormittaa erityisherkkää mieltäni juuri oikealla tavalla ja on parhaimmillaan varsin palauttavaa ja akkuja lataava toimintaa.
Kuvaamisen lisäksi nykyään harrastuksiini kuuluu tämän blogin kirjoittaminen. On aivan huikeata päästä kirjoittamaan viikottain erityisherkkyydestä ja miehen näkökulmasta erityisherkkyyteen. Tämä harrastukseni auttaa minua ymmärtämään itseäni paremmin ja toivottavasti siitä on apua myös muille erityisherkille ja varsinkin erityisherkille miehille. Heidän tarinoitaan on vähemmän luettavana täällä netissä ja kirjallisuudessakin, joten yhden miehen verran avaan tätä EH maailmaa teille.
Matkustelen muutamia kertoja vuodessa, mutta Tallinnassa koitan vierailla parikin kertaa joka vuosi. Tämä ihastuttava kaupunki on toiminut kotinani reilu kymmenen vuotta sitten ja siellä tunnen oloni turvalliseksi ja hyväksi. Lähes joka reissulla vuokraan pyörän tai vähintään kävelen paljon Tallinan katuja pitkin. Kävely ja pyöräily ovatkin olleet minun harrastuksiani koko aikuisikäni. Joka päivä töiden jälkeen tai jopa keskellä työpäivää pieni kävely- tai pyörälenkki rentouttavat mieltäni ja laskevat kehoni kierroksia hyvin alaspäin ja pysyn toimintakuntoisempana. Vaikka elämäntilanteet, kodit, työt ja kaupungit ovat vaihtuneet elämäni aikana, niin kävely ja pyöräily ovat säilyneet kaikissa muutoksissa mukanani. Ja hyvä niin.
Joukkuelajeja en ole oikein koskaan tuntenut omakseni. Varmaan luontaisesti kehoni ja mieleni ovat lapsesta asti ohjanneet minua enemmän yksilölajeihin, johtuen erityisherkkyydestäni. Olen pelannut pesäpalloa ja soittanut orkestereissa ja bändeissä, mutta kuitenkin yksin tekeminen ja harjoitteleminen ovat olleet minulle luontaista tekemistä ihan pienestä asti. Harrastukseni ovatkin olleet lapsesta asti sellaisia, joissa pääsen yksin tekemään asioita paljon. Joskus on mukavaa harrastaa seurueessa, mutta kait sitten se sosiaalisuus niissä joukkoharrastuksissa on kuitenkin minulle liian raskasta. Elokuvissakin tykkään käydä, mutta minua ei haittaa, vaikka menisin elokuvaan yksinkin. Vasta nyt erityisherkkyyteen tutustuttuani olen ymmärtänyt, että miksi olen hakeutunut tietyntyyppisiin yksilöpainotteisten harrastusten pariin. Frisbeegolfista tykkään nykyään paljon, koska siinä saa pelillisessä muodossa olla luonnon kanssa tekemisissä ja yleensä liikun kahden, maksimissaan kolmen porukan heittoryhmissä, joten sosiaalinen kuormittavuuskin pysyy minimissään.
Millaisia harrastuksia teillä on erityisherkkinä ihmisinä? Oletteko huomanneet, että teille sopisivat jotkin tietyt harrastukset paremmin, johtuen eritysherkkyydestänne ja oletteko luopuneet jostakin harrastuksesta, koska se on ollut liian kuormittavaa teille? Mukavia harrasteluhetkiä kaikille. Ohessa vielä linkki hsp elämää sivuille. Linkin tekstissä kertoillaan erityisherkille sopivista harrastuksista: http://www.hspelamaa.net/harrastuksista
