Vitustako sitä tietää? Kukaan. Ihmisten käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä ja miten olla on niin parkkiintunut monella ja monelta osin. Vuosi sitten ähersin blogisivustoni parissa. Jännitti aloittaa se. Kirjoitin itseäni varten. En kertonut juurikaan kenellekkään koko sivustosta. Halusin aloittaa jotain puhtaalta pöydältä. Sivusto on tuntunut hyvältä. Kirjoittaminen vielä paremmalta. Se on lopulta ohjannut tieni uuden äärelle. Pois pitkään riuduttaneesta työstäni, kohti jotain uutta. Joku polku tämä kuitenkin on. Oloni on rauhallisempi kuin koskaan aikasemmin.
Helsinki on ilman lunta tämän vuosikymmenen lopulla. Aurinko on näyttäytynyt vain harvakseltaan. Uusi vuosikymmen on alkamassa. Aika myrskyisä ja tempoileva vuosikymmen on nyt takana. Viimeisen puolen vuoden ratkaisut ovat olleet suuria itselleni. Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon positiivista. Annan elämän tuoda vastaan asioita ja luotan enemmän intuitiooni. Se vaatii uskallusta. Odotan innolla tulevaa.
Eniten rauhoitun luonnon ja veden äärellä. Sisälläni on rikas mielikuvitus ja alati singahtelevat ajatukset. Jatkan alla olevien asioiden parissa ensi vuonna:
Armo
Hyväksyntä
Positiivinen mieli
Keskittyminen eli läsnäoleminen
Antti, elämä kantaa ! Kiva, että saan seurata kirjoituksiasi. Sanat, kirjoittaminen ollut itselleni aina merkityksellistä.
Terveisin Liisa
Kiitos Liisa 🙏🏻😊
Tämä blogisivusto on huippu! Olen kiitollinen, että löysin tieni tänne. Iso kiitos, kun kirjoitat. 😊
Oi kiitos Lilli 😊🙏🏻