Huomenna se alkaa. Työ. Kesäloman jälkeen. Tämä hetki ja sunnuntai-ilta lomien jälkeen on jo vuosia tuntunut todella ahdistavalta. Töihinpaluu tuntuu joka solussa ja se tunne on voimakas. Sainko levättyä? Jaksanko taas vuoden? Onko mikään muuttunut? Voisiko ajan pysäyttää ja vain olla menemättä töihin?
Mutta jännää kyllä, tänään ei ahdista juuri ollenkaan. Johtuuko se siitä, että sain levättyä uskomattoman hyvin lomien aikana? Tällä kertaa tämä olo johtuu siitä, että olen tehnyt kesälomien aikana isoja päätöksiä ja vuosien taistelun jälkeen ottanut ohjat omasta elämästäni takaisin haltuuni ja haparoivin ottein ohjastan elämääni oikeille urille vuosien taistelujen jälkeen. Ja se on erittäin voimaannuttava olotila. Vuoden alussa lupasin itselleni, että tämä on se vuosi, kun päästän myrkyllisistä asioista, ihmisistä ja jutuista irti. Ajattelen puhtaasti hyvinvointiani. Ja olen uskomattoman iloinen, että olen saanut pidettyä lupauksestani kiinni, vaikka se onkin vaatinut eritysherkältä muutoksia kaihtavalta mieleltäni paljon. Todella paljon. Kolhuja olen saanut aivan tarpeeksi ja nyt on aika huolehtia itsestäni.
Neljän viikon lomastani meni puolet aivan ylikierroksilla ja minun oli todella rankan työkevään jälkeen vaikea asettua lomamoodiin. Mutta sain tehtyä erittäin ison päätöksen lomani toisella viikolla ja sen jälkeen kehoni ja mieleni ovat päässeet rauhoittumaan päivä päivältä enemmän. Kerron isosta päätöksestäni myöhemmissä blogiteksteissäni Just for myself juttusarjassa sitten lisää. Lomallani sain taas vierailla minulle niin tärkeässä Tallinnan vanhassa kaupungissa. Siellä on yksi turvasatamistani. Mikä on sinun turvasatamasi?
Toisen puoliskon lomastani sain olla suurimmaksi osaksi itsekseni. Kävin luonnossa ja pelailemassa frisbeegolfia. Päivittäinen liikkuminen ja luonnossa oleminen rauhoittivat mieltäni parhaiten. Lisäksi vikalla lomaviikollani remontoin upeaa tulevaa rauhankeidastani. Siitä myös kertoilen sitten lisää syksymmällä keitaan valmistuessa. Olen siis lomallani tehnyt suuria päätöksiä tulevaisuuteni suhteen ja ottanut konkreettisia askeleita, jotka tulevat edistämään hyvinvointiani merkittävästi tuleville vuosille. Kevään aistiyliärsykkeistä palautuminen on kestänyt ja kestää vielä, mutta silti minulla on seesteisin olo koskaan aikuisiälläni lomien loppuessa. Ja se on hyvä juttu se!
Miten teillä, onko lomat jo loppuneet? Ehdittekö saada erityisherkkää mieltä ja kehoanne rauhoittumaan loman aikana? Ja olisiko teillä hyviä vinkkejä antaa vielä kesälomiaan viettäville erityisherkille ja muillekkin, että miten mielen saa parhaiten rauhoittumaan?
