Kun sisu loppuu– erityisherkkyys työelämän voimavarana
Suomalaisessa työelämässä sisu on ollut perinteisesti hyve. Hammasta purren, läpi harmaan kiven, aina eteenpäin. Minulla on omakohtainen kokemus sisusta: Kun päätä hakkaa sinnikkäästi seinään, jalat lopulta pettävät! Mutta entä kun se sisu sitten loppuu? Eikä siksi, että olisi luovuttaja, vaan siksi että on rohkea lopettamaan sinnittelyn itse. Rajansa tunteva yksilö tuo työyhteisölleen lopulta eniten lisäarvoa. Vaarallisen usein työyhteisöihin luikertelee uhka nimeltä uupumus, ehkäpä juuri sen sisun siivittämänä. Ja arvaa mitä? Uupunut mieli ei ole tehokas, ei innovoi, vaan se onRead More